DAS ESSEN

Nyt oon täällä 11 viikkoa elellyt, puolentoista viikon päästä alkaa kunnolla laskettelukausi ja talvi on tulossa. Tässä on  nyt vähän tietoa ruoasta täällä (oman kokemuksen perusteella).

Pretzelkoju Salzburgissa.

Täällä ruokakaupat on vähän erilaisia, esimerkiksi täällä ei pakata ruokaostoksia kassalla vaan ne pakataan uudestaan kärryyn ja mennään sivussa olevalle pakkauspöydälle ja pakataan siellä sitten tavarat yleensä kestokasseihin (muovipusseja ei joissain kaupoissa edes myydä). Muutenkin täällä on suurin osa ruoasta bio- eli luomuruokaa, ja aika edullista sellaista. 

Maitoautomaatti: 80 snt/litra

Me syödään mun perheessä enimmäkseen host-isän vanhempien maatilalta tulevaa eettistä lihaa (ei antibiootteja, parempi teurastus jne.) Maito haetaan läheisestä 500 metrin päässä olevasta maitoautomaatista, joka on navetan yhteydessä. Host-perhe suosii muutenkin luomua ja tuoretta ruokaa, mikä on just hyvä mulle. Meillä on myös aina paljon hedelmiä kotona (ja paljon suklaata ja kaikkea muuta hyvää, koska varsinkin mun toinen host-isä on loistava leipomaan ja tekemään ruokaa). Alussa söin ulkona käydessä lihaa, mutta nyt oon valunut takaisin kasvissyöntiin päin silloin, kun itse tilaan tai ostan ruokaa. Yksi pahe on kuitenkin Leberkäse (=maksajuusto, joka ei oo maksaa eikä juustoa vaan lihaa joka maistuu ihan suomalaiselta makkaralta, syödään yleensä sämpylässä). Kanaa ja lihaa syödään paljon, mutta kalaa ei juurikaan.

Monissa kahviloissa on myö Kucheneita eli kakkuja

Täällä syödään tosi paljon leipää, ei ihan sellasta höttöleipää vaan tarjolla on myös täysjyväleipää mutta ei kyllä ruisleipää… Meidän koulussa on leipomo, josta voi ostaa kaiken maailman leipiä, croissanteja ja Pretzeleitä. Ne onkin tosi suosittuja, ja maksaa 1-2 euroa. Sieltä löytyy esimerkiksi Leberkäsesemmel (makkarasämpylä), salamisämpylä, schnitzelsämpylä (pieni wienerschnitzel sämpylän välissä), sitten ihan juustoleipiä, jugurttia, kaakaota, muffineita, pizzaa ja vaikka mitä. Itse aika harvoin sieltä mitään ostan, kun syön aamupalaksi jo kotona usein puuroa tai rahkaa (esim. Skyriä!) ja hedelmiä, ja otan usein juuri hedelmän kouluun mukaan jos nälkä yllättää. Monet täällä syö välipalaksi karkkia tai suklaapatukoita, ja niitä saa koulun automaateista helposti. Koulussa on myös kahviautomaatteja, joista saa eurolla kunnon kupillisen mitä vain erikoiskahvia tai kaakaota. Välillä mennään luokkakavereitten kanssa hakeen hyppytunneilla ruokaa, mutta mulla on usein host-isien tekemää ruokaa edelliseltä päivältä mukana.

Kaakaota Itävallan vanhimmassa kahvilassa,
Tomasellissä Salzburgissa.

Suomeen verrattuna täällä ainakin mun mielestä syödään epäterveellisemmin. Joka päivä vähintään kerran leipää (mun paikallinen kaveri kertoi että syö usein montakin kertaa päivässä leipää), koska se on hyvää, tuoretta, halpaa ja helposti saatavilla. Leipomoita on nimittäin ihan joka kulmalla (mikä on musta tosi kiva, koska pidän leipomokulttuurista). Kyllä täällä rahkaa ja jugurttiakin kaupasta saa, mutta niitä ei syödä yhtä paljoa. Ja vedestä pitää ravintoloissakin aina maksaa. Täällä alkoholinkäyttökin on vähän erilaista, juodaan ennemmin ruokajuomana myös olutta/süß- tai sauer-radlereita. Nuoretkin saattaa viettää aikaa baareissa, mutta ennemminkin kahvilatyyppisesti, juodaan pari juomaa ja jutellaan.

Itsetehty Käsespätzle (yhdessä host-isoäidin kanssa)

Perinteisiä ruokia täällä on Knödel, eli taikinapallot. Niitä on paljon erilaisia, on kasrpessknödeleitä, knödeleitä joissa on lihaa sisällä, knödeleitä jotka on tehty makeasta taikinasta joissa on hilloa sisällä, isoja knödeleitä, pieniä knödeleitä… Erittäin Vorarlbergiläinen ruoka on Käsespätzle, jossa tehdään ensin jauhoista taikina, sitten puristellaan taikina käsespätzlesiivilän läpi kiehuvaan veteen, josta vähän tippaleivältä näyttävät taikinanpalaset nostellaan uunivuokaan, jonne laitetaan taikinan lisäksi paljon vahvaa juustoa ja paistetaan vähän aikaa uunissa sipulin kanssa. Hyväähän se oli, mutta raskasta. Täällä syödään myös paljon makeita pääruokia, kuten esimerkiksi pullan tapaisia taikinapalloja jossa oli aprikoosihilloa sisällä vaniljakastikkeen kanssa, keitto, Frittatensuppe, jossa on suolaisessa liemessä paistettujen lättyjen paloja (kuulemma tunnettu maailmalla, mutta ei ainakaan Suomessa) ja makeaa puuroa. Sitten on tietysti Wiener Schnitzel

ranskalaisten kanssa ja Sacherkakku ja Apfelstrudel.

(Tähän kohtaan lisään, että googlaillessani itävaltalaista ruokaa, Wikipediasta löytyi artikkeli jossa listattiin osavaltioille tyypilliset ruoat, mutta pikkuruiselle Vorarlbergille oli tehty oma artikkeli. Täällä on siis paljon perinteisiä ruokia.)

Itsetehtyjä munkin tapasia Krapfeneita,
joissa sisällä aprikoosimarmeladia (vrt. berliininmunkki?)

Ja juusto! Juusto on iso osa paikallista ruokakulttuuria. Mutta ei sellainen mauton ja hajuton, vähärasvainen juusto, johon suomalaiset ovat tottuneet. Juusto maistuu ja tuoksuu täällä todella vahvalta, ja on todella lähellä tuotettua. Muuten, maitoa täällä ei paljoa juoda. Oon saanut hämmentyneitä katseita, kun kerron, että Suomessa on tavallista juoda joka aterialla maitoa. Mun toinen host-isä on tästä kuitenkin innoissaan, ja on alkanut juomaan ruoan kanssa useamminkin maitoa. Tein host-perheelle vähän aikaa sitten lohikeittoa, josta pitivät kovasti. Olivat kuitenkin ensin vähän ihmeissään, koska eivät kuulemma ikinä olleet syöneet lohta keitossa.